Huomiostamme kilpaillaan enemmän kuin koskaan. Saamme päivän aikana enemmän tietoa kuin tarvitsemme tai ehdimme käsitellä. Puhelimet tarjoavat jatkuvasti uusia ärsykkeitä, uutisia ja näkökulmia. Olemme kroonisessa infoähkyssä.

Tässä ympäristössä pienikin ero viestintätaidoissa voi olla merkittävä. Huomion saa usein se, joka osaa kertoa asiansa kiinnostavasti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Tarkoitus on löytää jokaiselle luonteva tapa tulla kuulluksi.

Tämä koskee myös työelämää. Esihenkilö pyrkii auttamaan tiimiään ymmärtämään muutosta. Asiantuntija esittelee ideansa johtoryhmälle. Yrittäjä kertoo asiakkaalle, miksi juuri hänen ratkaisunsa kannattaa valita. Työntekijä haluaa saada muut innostumaan ehdotuksestaan.

"Tehokkaassa viestinnässä on tunnetta. Se ei tarkoita asioiden värittämistä tai totuudesta tinkimistä. Faktojen pitää pitää paikkansa, mutta jos haluaa saada ihmiset kiinnostumaan, ymmärtämään tai toimimaan, pelkkä tietojen luetteleminen harvoin riittää", Peter sanoo.

Vakuuttavuutta voi harjoitella

Viestintätaidoista puhutaan joskus kuin synnynnäisestä ominaisuudesta. Ajatellaan, että ihminen joko on karismaattinen esiintyjä tai sitten ei ole. Peter ei osta tätä ajatusta. "Totta kai ihmisissä on eroja. Joku on luonteeltaan ulospäinsuuntautuneempi, toinen on esiintynyt lapsesta asti vaivattomasti ja kolmannella on luontainen kyky ottaa tila haltuun. Aivan kuten urheilussa, toisella voi olla enemmän lähtökohtaisia lahjoja kuin toisella."

Lähtökohdat eivät kuitenkaan ratkaise lopputulosta, sillä esiintymistä, vuorovaikutusta, äänenkäyttöä ja vaikuttavuutta voi harjoitella.

Peter vertaa viestinnän kehittämistä kuntosaliharjoitteluun tai joogaan. Harjoituksia voi tehdä yksin, mutta valmentaja huomaa usein nopeasti asioita, joita itse ei näe. Viestintävalmentaja onkin eräänlainen viestinnän personal trainer. Hän auttaa tunnistamaan nykytilanteen, löytämään kehityskohteet ja harjoittelemaan juuri niitä taitoja, joista on ihmiselle eniten hyötyä.

Vaikuttavuus syntyy muustakin kuin sanoista

Viestinnässä keskitytään helposti siihen, mitä sanotaan. Samalla voi unohtua suuri osa siitä, mihin vastaanottaja todellisuudessa reagoi. "Me näemme ja kuulemme paljon muutakin kuin sanat", Peter muistuttaa.

Ilmeet, eleet, äänenpainot, pukeutuminen, värit, ympäristö ja koko tilanteen tunnelma vaikuttavat siihen, kuinka kiinnostavana tai uskottavana viestin koemme. Reagoimme niihin usein tiedostamattamme.

Sanattoman viestinnän merkitys ei kuitenkaan tarkoita, että vaikuttavan viestijän pitäisi esiintyä näyttävästi. Joskus rauhallisuus, harkittu puhe ja aito läsnäolo ovat paljon vakuuttavampia kuin suuret eleet.

Hyvä viestijä ei yritä olla joku toinen

Viestintävalmennukseen voi liittyä myös epäilys: pitääkö minun muuttua äänekkäämmäksi, energisemmäksi tai jotenkin amerikkalaisemmaksi versioksi itsestäni? Ei pidä. "Kehityksen pitäisi tapahtua oman persoonan sisällä. Jos valmennuksessa yrittää rakentaa ihmisestä jonkun aivan toisen, lopputulos alkaa helposti näyttää esittämiseltä. Aitous syntyy siitä, että ihminen on tilanteessa läsnä omana itsenään", Peter sanoo.

Tavoitteena ei siis ole tehdä rauhallisesta ihmisestä äänekästä tai harkitsevasta puhujasta show-esiintyjää. Kyse on omien vahvuuksien tunnistamisesta ja siitä, että oppii välittämään viestinsä mahdollisimman selkeästi ja kiinnostavasti. Viestintävalmennuksenkaan tarkoitus on löytää jokaiselle luonteva tapa tulla kuulluksi.

Suomessa on perinteisesti luotettu siihen, että faktat puhuvat puolestaan. Peter näkee kuitenkin muutoksen olevan jo käynnissä. Erityisesti nuoremmat sukupolvet ovat tottuneet videoihin, podcasteihin ja kameralle puhumiseen.

Tulevaisuuden suomalainen viestintävahvuus voisi löytyä vahvasta asiantuntemuksesta, johon yhdistyy kyky kertoa asiat kiinnostavasti ja inhimillisesti.

Parempi viestintä tekee yhteistyöstä parempaa

Peterin kiinnostus viestintään ulottuu esiintymistä ja myyntiä syvemmälle. Viestinnällä vaikutetaan ja viedään asioita eteenpäin, mutta sen avulla rakennetaan myös keskinäistä ymmärrystä.

"Mitä paremmin viestimme, sitä parempaa dialogia voimme käydä. Ja sitä parempi maailmasta tulee", Peter sanoo.

Hyvä viestintä ei vaadi suuria eleitä. Usein ratkaisevaa on se, että toinen ymmärtää, mitä tarkoitamme, ja kokee samalla tulleensa itsekin kuulluksi.

Siksi viestintätaitoja kannattaa harjoitella. Ei siksi, että kaikista pitäisi tulla esiintyjiä, vaan siksi, että parempi viestintä tekee yhteistyöstä, johtamisesta ja työelämän arkisista kohtaamisista parempia.

Peter Nyman on mediapersoona, vaikuttaja ja viestintäkouluttaja.

https://www.peternyman.fi