Mauno Viljander: Työniloa

Pidän työstäni valtavasti

ja päivät kuluvat rattoisasti.

En siinä paljon murheita muistele, 

enkä työssäni yhtään luistele.

Mutta joskus ei ole työniloa, 

silloin pitäisi saada vapaata. 

Yleensä saan iloa työstäni, 

ja se on minun onneni.

Onhan minulla työhalua melkein aina, 

ei kai työhuolet minua paina.

Mikä nyt tueksi kuitenkin tähän, 

kun pikästyttää jo vähän?

Kyllä työstä voi paljon iloa saada, 

kun ei vaan itseään sairaaksi raada.

Työnilo tulee upeista aikaansaannoksista, 

mistä voi saada runsaasti kehumista.

Työ tuo iloa ja onnea,

ja tärkeäksi tuntee olonsa.

Kun työssä saa vielä mielikuvitusta käyttää, 

ja siinä hurmassa taitonsa näyttää.

Ja kun työhön oikein innostuu, 

hymyyn kääntyy siinä suu.

Ja päivä kuluu loistavasti, 

aina iltatunneille asti.

Ja omanarvontunne kohoaa, 

kun tehtyä työt hienosti saa. 

Kun oppii yhä lisää,

siitä hyvä mieli jää.

Työnilo tulee työstä hyvin tehdystä,

 ja niistä ansaituista vapaapäivistä. 

Ja sitten ne kesälomat,

päivät niin huolettomat.

Ja olla siitä mielissään, 

kun omaa jälkeä nähdään. 

Ja olla hyvin tyytyväinen,

onnellinen ja iloinen ihminen.