Esihenkilöillä on lakisääteinen vastuu Työturvallisuuslain 5. luvun 25 §:n ja 28 §:n perusteella puuttua työpaikkakiusaamiseen, häirintään ja syrjintään. Mikäli kiusaavaa alaista tai esihenkilöä ei saada kuriin, myös esihenkilön esihenkilö voi joutua oikeudelliseen vastuuseen.

Kiusaaminen aiheuttaa kuormitusta ja voi ilmetä esimerkiksi unettomuutena tai sydänvaivoina. Kyse on ihmisoikeuskysymyksestä – ja joillakin aloilla, kuten sotessa, myös potilasturvallisuudesta.

Hiljaisuus maksaa

Taloudellisesta näkökulmasta vaihtuvuus ja sairaspoissaolot tulevat kalliiksi, erityisesti silloin kun kiusaaja on esihenkilöasemassa. Tutkimuksessani nousi esiin, että kiusaavat tai kiusaamista sallivat esihenkilöt ovat keskeinen syy henkilöstön vaihtuvuuteen.

Jokainen lähtijä maksaa: rivityöntekijän kohdalla noin puolen vuoden palkan, asiantuntijan tai esihenkilön kohdalla jopa vuoden palkan verran. Lähteissä haittalimiitiksi asetettiin 70 000 euroa. Esimerkiksi kuuden henkilön 60 sairauspoissaolopäivää tai neljä tiiminvaihtoa riittävät tähän.

Kyse on miljoonista

Kunnallisorganisaatioissa kiusaaminen aiheuttaa merkittävän loven talouteen, ja myös tulosvastuu kärsii, jos ongelmaan ei puututa. Kannustimilla voitaisiin mahdollisesti vahvistaa tiimien omaa vastuuta hyvän työkäyttäytymisen edistämisessä.

Tutkimusaineistossani (N=568) kiusaamisperäinen vaihtuvuus aiheutti 5,84 miljoonan euron kustannukset, vaikka tämä kattoi vain neljänneksen kaikesta havaitusta vaihtuvuudesta. Vakavaa kiusaamista esiintyi NAQ-R-mittarilla arvioituna 2,9–5,4 %, mutta kiusaamista koki jopa 20 % vastaajista. Näistä noin 15 % voidaan tulkita asiattomaksi työkäytökseksi.

Kiusaaminen syö työn sisältä

Henkilökunnalla on myös vastuu omasta työstään ja sen tuloksista. Kiusaaminen heijastuu väistämättä asiakastyöhön. Ammatillisen osaamisen ja tiimitaitojen kentässä kiusaaminen voi naamioitua huoleksi osaamisesta tai vallankäytöksi.

Johtajan tehtävä on varmistaa, että tieto kulkee ja että organisaatiossa työskentelevät oikeat ihmiset oikeissa tehtävissä. Erityisesti sote-alalla tunteet ovat usein pinnassa: kuormittava ja traumaattinen työympäristö lisää stressireaktioita. Henkilöstön välinen kilpailu ja valtakamppailu kumpuavat usein epävarmuudesta ja puutteellisesta palkitsemisen kulttuurista.

Traumatietoisuus ei ole pehmeä lisä

Johtajalta vaaditaan traumatietoista työotetta erityisesti asiakasrajapinnassa toimivissa organisaatioissa. Monilla työntekijöillä on omia kiusaamiskokemuksia taustalla, ja esimerkiksi neurokirjon henkilöillä nämä kokemukset ovat yleisiä. RDS (rejection sensitivity dysphoria) voi lisätä herkkyyttä kuormittaville tilanteille.

Potilastyössä on jatkuva sijaistraumatisoitumisen riski. Asiakkailla voi olla sekä aiempia traumoja että hoitoon liittyviä kuormittavia kokemuksia. Tämä lisää työyhteisön psyykkistä kuormaa.

Tutkimuksissa on todettu, että kiusaaminen voi laskea tuottavuutta jopa 30–50 %, kun työntekijän huomio suuntautuu sosiaalisiin ongelmiin työn sijaan. Tällöin myös organisaation tulos kärsii.

Puuttuminen on ainoa ratkaisu

Kiusaamiseen puuttuminen edellyttää esihenkilöiltä taitoja, organisaation tukea ja toimivia käytäntöjä. Tarvitaan myös motivaatiota huolehtia turvallisista työolosuhteista.

Hyvä johtaja pitää huolta työyhteisöstään. Kyse on myös empatiasta: mitä jos tilanne osuisi omalle kohdalle?