Työyhteisön todellinen voima mitataan kriisissä

15.10.2025

Arjessa työyhteisö toimii usein mutkattomasti. Kokoukset rullaavat, projektit etenevät, ja kahvipöydässä keskustelu on leppoisaa. Pienet kitkat unohtuvat nopeasti ja yhteishenki tuntuu vahvalta. Mutta todellinen vahvuus ja yhteishenki mitataan vasta kriisissä, kuten Parkinsonin tautiin sairastunut Pekka Ahola kirjoittaa. 


Työyhteisöä kohtaava kriisi voi olla monenlainen ja koskea koko organisaatiota, vain yhtä työntekijää tai kaikkea siltä väliltä. Toimialan muutokset, organisaatiouudistus tai yhden työntekijän elämäntilanteen äkillinen muutos voivat koetella yhteisöä. Kriisit paljastavat, mille perustalle luottamus on rakennettu: onko se juhlapuheiden sanahelinää vai arjen tekoja?

Kriisi ei aina ole iso otsikkouutinen. Se voi olla hiljainen myrsky yhden työntekijän sisällä, vaikkapa vakava sairastuminen, kuten omalla kohdallani kävi. Sain Parkinson-diagnoosin vuonna 2017. Olin tuolloin 36-vuotias parhaassa työiässä oleva isä, aviomies, työkaveri ja ystävä.

Kriisi koettelee yhteisöä

Toimin sairastumiseni aikaan suunnittelutoimistossa esihenkilönä. Työ jatkui, projektit kulkivat eteenpäin ja aikataulut painoivat päälle. Nyt mukana oli kuitenkin uusi, näkymätön kumppani; sairaus, joka ei kysy lupaa tulla mukaan työpäivään. Siksi oli todella tärkeää, että tiesin pystyväni puhumaan tilanteesta täysin avoimesti.

Tällöin koko työyhteisön luottamus joutui koetukselle. Jouduin pohtimaan, luotetaanko siihen, että teen edelleen työni, vaikka eri rytmissä kuin ennen? Onko työyhteisössäni tilaa sanoa turvallisesti ääneen, että nyt en jaksa. Pitäisikö vain yrittää pärjätä hiljaa?

Luottamus ja yhteisöllisyys ovat supervoimia

Työyhteisö ei ole vain paikka, jossa suoritetaan työtunnit ja raportoidaan tulokset. Se on verkosto ihmisiä, joilla on omat elämänsä, ilonsa ja kriisinsä. Kun työyhteisö rakentaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä aidosti, se kestää silloinkin, kun elämä tai työ tuo eteen yllättävän iskun.

Luottamus tarkoittaa, että työntekijän ei tarvitse edes miettiä edellä mainittuja kysymyksiä jaksamisesta ja pärjäämisestä. Hän voi hyvillä mielin tuntea olevansa työyhteisön arvokas jäsen, vaikka ei joka päivä suorittaisi sataprosenttisesti.
Yhteisöllisyys taas näkyy siinä, että ketään ei jätetä yksin. Apua annetaan ja tukea pyydetään ilman pelkoa. Luottamus ja yhteisöllisyys riisuvat kriisin niistä aseista, jolla se voisi hajottaa työyhteisön, tai tehdä siihen edes jonkinlaisen särön.

Hyvä arki kantaa

Se avoimuus, välittäminen ja reiluus mitä olemme rakentaneet arjessa joko kantaa tai kaatuu. Kriisien varalle ei voi valmistautua vain kriisiohjeilla. Siihen tarvitaan arkea, jossa uskalletaan puhua vaikeistakin asioista, luotetaan toisiin ja pidetään huolta, että jokainen kuuluu joukkoon.

Me onnistuimme ja omasta kriisistäni tuli jopa pitovoimatekijä. Luotin työyhteisön ja esihenkilön tukeen, koska pohjat sille oli luotu paljon aiemmin mm. esihenkilön sanoin ja teoin: "Selvitetään nyt kunnolla mikä miehessä on vikana. Menet kaikkiin tutkimuksiin mitä tarvitsee." Minä menin, syy selvisi ja alkoi uusi, mutta edelleen avoin työarki – vahvassa työyhteisössä.

Pekka Ahola

***** 
Pekka Ahola on keynote speaker, motivaattori ja työelämän kehittäjä. Pekka&Parkinson tarjoaa positiivisuutta ja perspektiiviä työhön ja elämään.