Sivusilmällä

Hiljaisen tiedon katoamistemppu


Kun yritystä vuosikymmeniä palvellut konkari jää eläkkeelle, hänen osaamisensa katoaa kuin savuna ilmaan – eikä kukaan oikein tiedä, mitä kaikkea siinä paloi.

Samaan aikaan työpaikoille vyöryvät uudet dynaamiset generalistit, joilla on taskut täynnä uusia sovelluksia, menetelmiä ja trendejä, ja hämmästyttävä kyky pystyttää niistä Trello-boardi ja liinata prosessi jo ennen aamupäivän kahvitaukoa. Arvokasta osaamista, kyllä – mutta joskus tuntuu, että kokemuksen sijaan vain sillä on väliä, kuka ehtii ensimmäisenä heittää ilmoille uuden buzzwordin.

Kannattaisiko välillä pysähtyä miettimään, onko vanha konsti sittenkin parempi kuin pussillinen uusia? Käydä lähtijän kanssa läpi, mitä hän on vuosien saatossa oppinut, tehnyt ja toimivaksi todennut. Kuunteleminen on myös arvostusta, joka tuntuu paremmalta kuin lasi keskihintaista proseccoa ja pussillinen pinssejä.

Huono idea ei olisi sekään pitää kokeneet tekijät näkyvillä toimistolla, vaikka taulun muodossa: Me olemme rakentaneet tämän organisaation ja antaneet siihen tärkeän panoksemme. Se voisi motivoida ja selkeyttää myös jäljelle jäävien rooleja ja antaa kuvan, että työntekijää todella arvostetaan.

Kokeneet työntekijät ovat yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. He eivät ole vain hiljaisen tiedon säilyttäjiä, vaan kykenevät myös oppimaan uutta - usein rauhallisemmin ja harkitummin kuin nuoremmat kollegansa. 

Monimuotoinen, eri-ikäisten osaajien yhteen hiileen puhaltava joukko voi parhaimmillaan kannustaa koko tiimin huipputuloksiin, kaikkien vahvuuksia arvostaen. 

-Satu