Tervetuloa Parastolaan!
Parastola on työn parantola, jossa laitetaan työelämä parhaalle tolalle. Täällä työelämä hengittää.
Ohessa maaliskuun nostomme. Lisää lukemista löydät osastoiltamme.
Vain työelämää:
Maisa Lehtinen: Hengittääkö vai huohottaako työelämä?
Anne Kinturi ja Satu Kanervo: Millaisen jäljen sinä jätät
Terhi Lavonen: KYNÄ VIEKÖÖN -kirjoitusharjoitus 6
Polun varrella:
Satu Kanervo: Stockfors Village - sielun lepopaikka
Ylävitoset:
Terhi Lavonen: 5 vinkkiä, miten olla hyvä työkaveri
Kirjasto:
Kysy Korhoselta:
Joka paikan Liisalle on kertynyt liikaa metatöitä
Työhuoneentaulu:
Parastola: Lempeys ei ole heikkoutta
Toimituksen pöydältä – Satu
18.3.2026
Vaativat ajat tarvitsevat hyviä tekoja!
Elämme monella tavalla vaativia aikoja. Uutiset kertovat levottomuuksista (on joskus ihan hyvä idea olla seuraamatta niitä), työelämä kuormittaa ja arki tuntuu raskaalta taaperrukselta.
Juuri siksi pienillä teoilla – parastamisilla – on merkitystä enemmän kuin arvaammekaan. Sillä, miten me arjessa puhumme toisillemme, miten kohtaamme tutun ja vieraan ihmisen tai miten pidämme huolta yhteisöstä, jossa elämme ja teemme työtä.
Hyvät teot eivät aina ole suuria tai näyttäviä, vaan usein arkisia: kuuntelemista, rohkaisua, yhdessä ajattelemista tai lempeyttä silloin, kun olisi helpompaa olla kova.
Yhteisöllisyys syntyy siitä, että emme jätä toisiamme yksin.
Tämän numeron teksteissä kulkevat mukana työelämän arki ja ihmisten välinen tuki. Työtoveri voi kannatella arjen jaksamista, kirjoittaminen voi avata uusia ajatuksia ja lempeys on voimaa, ei heikkoutta. Samalla pysähdymme pohtimaan myös oman aikamme ilmiöitä, kuten sitä, millaista on elää tässä itsekkyyden ajassa.
Vaativat ajat tarvitsevat hyviä tekoja. Siksi tarvitsemme toisiamme ja Parastolaa.
– Satu
MAINOSPAIKKA
Parhaat kumppanit mukana muutoksessa
KUULUMISIA
Kirjoituskutsun kuulumisia
Monta tapaa iloita työstä!
Suomalainen työnilo on yllättävän arkista. Se ei synny ainoastaan virkistyspäivissä, tyhy-päivissä, yhteisissä juhlissa ja onnistumisissa, vaan tavallisessa arjessa: kahvihuoneissa, yhteisissä kohtaamisissa ja ponnistuksissa. Parastolan tekstitiimi luki suomalaisesta työnilosta kaikki 104 erilaista tarinaa, jotka lähetettiin syyskuussa julkaistuun kirjoituskutsuumme.
Työnilosta kertovat tekstit koskettivat, ilahduttivat, yllättivät, hämmästyttivät, naurattivat, itkettivät ja ennen kaikkea avarsivat. Miten monella tapaa työniloa voikaan tuntea! Ja kuinka erimielisiä olimme osasta tekstejä! Tulemme julkaisemaan valittuja tekstejä Parastolan kesänumeroissa ja mahdollisesti myöhemmin ilmestyvässä antologiassa.
Nelihenkinen raatimme kävi tekstit useamman kerran läpi. Työniloa kirjoittajille tuo muun muassa onnistunut lapsen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa, olympialaiset betonitehtaalla, varhaisaamun mietteet taksitolpalla, kollegan kanssa jaettu salaisuus, eläinten läsnäolo, vanhuksen hoivaaminen, oman luovuuden ylistäminen, onni saadusta työpaikasta, tyytyväisyys siitä, että saa auttaa ja onnellisuutta siitä, että omalla kosketuksellaan voi tuoda toiselle helpotusta.
Suuri osa teksteistä muistutti siitä, että työnilo ei ole jatkuvaa hurmosta tai suuria hetkiä, vaan pieniä onnistumisia ja lämmöntunteita keskellä tavallista työpäivää. Se voi olla nauru kollegan kanssa, kiitos asiakkaalta, oivallus kesken työtehtävän tai tunne siitä, että tekee jotakin merkityksellistä. Usein työnilo syntyy hetkessä, jota ei etukäteen suunnitella eikä jälkeenpäin suurennella, mutta joka silti kantaa kauan.
Laitamme viestiä kaikille kesänumeroihin valittujen tekstien kirjoittajille maaliskuun aikana! Suurkiitos kaikille kirjoittajille!
– Parastolan tiimi
YHTEISTYÖ
Jos olet vailla työtä ja haluaisit olla mukana lämminhenkisessä koko päivän verkostoitumis- ja vertaistukitapahtumassa, tervetuloa Tampereella Finlaysonin alueella 9.4. järjestettävään Et ole yksin-tapahtumaan.
Jaossa on vain 300 paikkaa!
Parastolan ytimessä
1. Kaikkea ei tarvitse ratkaista.
Pohdinta on arvokasta. Pysähtyminen on välillä parasta etenemistä.
2. Työelämä saa tuntua.
On lupa olla iloinen, väsynyt, epävarma tai täynnä tarmoa. Milloin mitäkin.
3. Lempeys ei ole heikkoutta.
Myötätunto ja inhimillisyys mahtuvat työelämään siinä missä tavoitteet ja tuloksetkin.
4. Hiljaisuus voi kertoa enemmän kuin puhe.
Kuunnellaan myös taukoja, tunnelmia ja asioita, joita ei sanota ääneen.
5. Kukaan ei paranna työelämää yksin.
Täällä uskotaan kysymiseen, kuuntelemiseen ja yhdessä tekemiseen.